Lämpö- ja ohutrappausten kunnon selvitys

Teemme lämporappausten ja ohutrappausten kunnon selvityksiä ympäri Suomea

Lämpörappausjärjestelmien vauriot voivat kehittyä hitaasti ja jäädä pitkään piiloon, joten järjestelmän kunnon selvittäminen edellyttää huolellista tutkimusprosessia. Ongelmat voivat ilmetä esimerkiksi halkeiluna, pinnoitteen irtoamisena, tummumisena, kosteusvaurioina tai energiankulutuksen nousuna. Järjestelmällinen vaurioselvitys on edellytys oikean korjausratkaisun valinnalle ja mahdollisten piilovaurioiden tunnistamiselle.

Selvityksemme koostuvat kohteesta riippuen jopa kuudesta eri vaiheesta.

1. Alkukartoitus ja silmämääräinen tarkastus

Ensimmäinen vaihe ongelmien selvittämisessä on kuntoarvio, jossa tarkastellaan visuaalisesti julkisivun yleiskuntoa ja mahdollisia vauriopiirteitä:

• Halkeamat pinnoitteessa (hiushalkeamat, rakenteelliset halkeamat)
• Irtoavat tai pullistuneet rappausalueet
• Tummumat ja mikrobi- tai leväkasvusto
• Maalipinnan hilseily tai kalkkisuola
• Mahdollinen veden valuminen tai kertymä julkisivussa

Tässä vaiheessa hyödynnetään myös rakennuspiirustuksia ja aikaisempia dokumentaatioita, kuten urakka-asiakirjoja, työselosteita ja mahdollisia huoltokirjamerkintöjä.

2. Kosteuskartoitus ja lämpökamerakuvaus

Kosteusvaurioiden selvittämisessä käytetään tyypillisesti:

• Pintakosteusmittausta (suhteellista kosteutta)
• Porareikämittausta, jolla voidaan mitata rakenteen kosteuspitoisuutta eri syvyyksillä
• Lämpökamerakuvausta, joka paljastaa lämpövuodot, eristeen puutteet ja mahdolliset kosteuden aiheuttamat kylmäsillat

Lämpökamera on erityisen hyödyllinen lämmityskauden aikana, jolloin lämpötilaero rakennuksen sisä- ja ulkopuolen välillä on riittävä.

3. Rakenneavaukset ja materiaalinäytteet

Tarkan selvityksen kannalta tarvitaan usein rakenneavauksia. Ne paljastavat, onko:

• Eristekerros kiinnittynyt kunnolla
• Liimasaumapeittävyys riittävä
• Verkotus ja rappauskerrokset toteutettu oikein
• Taustarakenteessa (esim. harkko, betoni, puu) kosteutta, hometta tai vaurioita

4. Halkeamien analysointi ja liikkeiden seuranta

Mikäli lämpörappauksessa on havaittu halkeamia, niiden syy täytyy selvittää. Käytetään mm.:

• Halkeamien leveysmittauksia ja luokittelua
• Liikemittareita tai halkeamanleveyden seurantatarrat, joilla voidaan arvioida, onko rakenteessa käynnissä aktiivista liikettä

Halkeamat voivat johtua:

• Alusrakenteen liikkeistä (esim. runkorakenteen painumat, lämpölaajeneminen)
• Liikuntasaumojen puutteesta
• Kutistumisesta tai lämpöjännityksistä

5. Rakenne- ja kosteustekninen analyysi

Kokonaisvaltaisen selvityksen jälkeen tehdään kosteustekninen analyysi, jossa arvioidaan rakenteen kuivumiskyky, ilmanläpäisevyys, konvektion mahdollisuus ja kosteuskuormituksen vaikutukset. Tyypillisesti käytetään hygrotermistä mallinnusta (esim. WUFI-laskenta), jolla voidaan simuloida:

• Kuivumisaikaa eri rakennevaihtoehdoilla
• Höyrynsulun tai tuulensuojan vaikutuksia
• Rappauskerrosten vesihöyrynläpäisevyyttä

6. Raportointi ja korjaussuositukset

Tutkimuksen päätteeksi laaditaan dokumentoitu raportti, jossa esitetään:

• Havaitut vauriot ja niiden todennäköiset syyt
• Rakenne- ja materiaalinäytteiden tulokset
• Riskianalyysi (esim. piilevien kosteusvaurioiden riski)
• Korjaussuositukset ja -vaihtoehdot

Korjaustapasuositukset voivat vaihdella paikallisista korjauksista koko järjestelmän uusimiseen. Tärkeitä huomioitavia asioita ovat myös paloturvallisuuden parantaminen ja kosteudenhallinnan uudelleensuunnittelu korjaustyön yhteydessä.

Yhteenveto

Lämpörappauksen ongelmien selvittäminen vaatii monivaiheisen ja teknisesti perusteellisen lähestymistavan. Luotettava selvitys syntyy yhdistämällä silmämääräisiä havaintoja, mittauksia, rakenneavauksia sekä laboratorio- ja simulaatioanalyysiä. Oikein tehty selvitystyö auttaa välttämään virheellisiä korjaustoimenpiteitä ja varmistaa julkisivurakenteen pitkäaikaisen toimivuuden.